1970-luku – Työkeskustoiminta käynnistyy Naantalissa

Vaikeasti työllistyvien työllistämistoiminta alkoi Naantalissa lokakuussa 1972, kun Naantalin Taimoon perustettiin Raina-suojatyökeskus. Työkeskus perustettiin yhteistyönä Naantalin kaupungin, Raision kauppalan sekä Tuberkuloosiliiton (Nykyisin Hengitysliitto Heli) toimesta. Työtoiminnan piiriin kuuluivat tuolloin invalideiksi määritellyt henkilöt, jotka eivät muutoin työllistyneet.

Naantalin työkeskuksessa työskenneltiin metallialan töissä, ohutlevyosastolla ja kokoonpano-osastolla. Työkeskuksessa tehtiin tuotteita telakkateollisuuden tarpeisiin, jotka myytiin tukkuliikkeille. Vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi tilaukset olivat kuitenkin kiven alla ja tämä vaikeutti työkeskuksen toimintaa.

1980-luku – Ammattikoulutuksen merkitys työllistymisessä korostuu

Suomessa 1980-luku oli taloudellisen kasvun aikaa. Kasvun mahdollisuudet olivat hyvät myös työkeskuksille. Hyvä työllisyystilanne ei tehnyt työkeskuksia tarpeettomiksi, sillä vajaakuntoisten kohdalla työllistymisen haasteet olivat edelleen olemassa. Uusia haasteita työmarkkinoille toi työelämän tarpeiden ja työntekijöiden osaamisen kohtaamattomuus. Työtä oli tarjolla, mutta työttömillä ei ollut tarvittavaa koulutusta tai osaamista. Tämän johdosta apua työllistymisessä tarvitsi yhtä useampi ihmisryhmä. Ammattikoulutuksen osuutta työllistävissä toimenpiteissä alettiin korostaa ja pyrittiin kehittämään erikoisammattikoulutusta vaikeasti työllistyville ryhmille. Pitkäaikaistyöttömyyteen ja syrjäytymiseen sosiaalisena ongelmana alettiin vähitellen kiinnittämään huomiota.

1990-luku – Suojatyökeskukset uudistusten pyörteissä 

1900-luvun taloudellinen lama ja lainsäädännön muutokset toivat jälleen haasteita ja epävarmuutta suojatyökeskusten ylle. Niiden toiminnan pelättiin jopa loppuvan kokonaan. Samaan aikaan kuitenkin suojatyön tarvitsijoiden joukko laajeni ja määrä kasvoi huonontuneen työllisyystilanteen vuoksi entisestään.

Suojatyökeskusten toimintaperiaatteet oli aika määritellä uudelleen. Suojatyötoiminnan mahdollisuuksia ja vajaakuntoisten työllistämisen vaihtoehtoja asetettiin pohtimaan Suojatyö- 92 työryhmä. Tämän työryhmän selvityksiin pohjautuen alkoi alueellinen suojatyökeskuksen kehittäminen Naantalissa.

Vajaakuntoisten työllistämistoiminnassa ei enää ajateltu olevan kyse suojatusta työstä, vaan vaikeasti työllistyville ryhmille tarjottavasta, taloudellisesti kannattavasta työstä. Alunperin vajaakuntoisten asiaa palvelemaan kehitetty käsite suojatyökeskus oli aikansa elänyt. Työkeskus oli muodostunut käsitteenä leimaavaksi ja moni mielsi sen vähempiarvoiseksi työksi. Tästä syystä uudistuksen myötä vaihdettiin myös toiminimet tuote- tai tuotanto-loppuisiksi. Uusien nimien toivottiin korostavan toiminnan tuotannollista luonnetta ja poistavan suojatyö-sanan tuomaa negatiivista kaikua. Keuhkovammaliiton Raina-työkeskuksesta tuli ensin Raina-tuote ja vuonna 1998 se muutettiin Teko-Point Oy:ksi. Samassa yhteydessä perustettiin mielenterveyskuntoutujille Naantaliin Karvetin Klubitalo, jonka tarkoitus oli ja on edelleen edistää kuntoutujien valmiuksia opiskeluun ja työelämään siirtymisessä.

Näiden suojatyötoiminnan uudistusten myötä syntyi myös Sosiaalipalvelusäätiö Raina 10.12.1997. Säätiön tarkoitukseksi määriteltiin tuolloin edistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden kuntoutusta, kouluttautumista ja työllistymistä ja järjestää tätä tukevaa toimintaa. Nämä samat tavoitteet ohjaavat edelleen Ote-säätiön toimintaa.

2000-luku – Kasvun ja kehityksen aikakausi

Raina-säätiön nimi vaihdettiin Sosiaalipalvelusäätiö Ote sr:ksi vuonna 2019. Ote-säätiön toiminta on kasvanut ja kehittynyt vahvasti viime vuosina ja tänä päivänä Ote-säätiö tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa Turun ja Raision valmennuskeskuksissa. Ekote-kierrätystavaratalo avasi ovensa Raisiossa vuonna 2019. Säätiön mielenterveys- ja päihdepalveluita tarjoava Ote-klinikka aloitti toimintansa loppuvuodesta 2021 ja palvelee asiakkaittaan Turun keskustassa. Tämän vuoden alussa palveluvalikoima laajeni entisestään musiikkiterapiapalveluilla. Toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen ja Ote-säätiö pyrkii reagoimaan mahdollisimman hyvin yhteiskunnan luomiin kehitys- ja muutostarpeisiin toiminnassaan.