Näin valmistaudut työhaastatteluun: viisi vinkkiä viestinnän asiantuntijalta
Kaikki ovat joskus elämässään olleet tilanteessa, jossa pitää kertoa jotain itsestään. Koulumaailmasta muistamme ryhmäytymisleikit, harrastusryhmistä tutustumishetket ja treffeiltä ikuisuudeksi venyvät sekunnit, kun kämmenet hikisinä yritimme keksiä jotain nokkelaa sanottavaa.
Joillekin nuo tilanteet ovat luontevia ja he ovat mestareita räppäämään itsestään kiinnostavan litanian, jolla erottuvat joukosta. Suurimmalle osalle omasta itsestä kertominen on kuitenkin kiusallista ja vaivaannuttavaa.
Kenties kaikista tuskallisinta ja luultavasti myös ratkaisevinta on vastata tuohon pyyntöön työhaastattelussa. Omasta itsestä kertomisen taito on kuitenkin tärkeä, ja kuten lähes mikä tahansa muukin taito, sekin on opeteltavissa.
Ensiksi, hyvään valmistautumiseen kannattaa käyttää jonkin verran aikaa. Voit aloittaa esimerkiksi ottamalla selvää, mitä työnantajan edustaja saa ja ei saa kysyä työnhakijalta eli mitä hänellä on oikeus saada tietoonsa sinusta. Kun tiedät omat oikeutesi, voit asettaa rajat sille, mitä ylipäänsä kertoa itsestäsi.
[LINKKI: https://www.ukko.fi/yrittajyyskoulu/8-kysymysta-joita-tyohaastattelussa-ei-saa-kysya/ ]
Hyvä valmistautuminen takaa onnistuneen haastattelukokemuksen
Seuraavaksi kannattaa miettiä esimerkiksi, mitä sellaista kertoisit, mikä on hakemasi työn kannalta merkityksellistä. Jos haet vaikkapa ravintola-alan työtä, kannattaa tuoda esiin niitä ominaisuuksia ja taitoja, joista on hyötyä ravintola-alalla. Niitä voivat olla esimerkiksi hyvä paineensietokyky, tilannetaju tai analyyttisen ajattelun taito.
Lisäämällä kertomukseesi konkretiaa osoitat, että puheesi ei ole pelkkää sanahelinää. Sen sijaan, että kerrot sinulla olevan hyvä tilannetaju, kerro tapahtumasta, jolloin nopeat hoksottimesi osoittivat arvonsa käytännössä.
Motivaatiokirjeen sisällön toistaminen ei tuo haastattelutilanteeseen mitään lisää. Mieti siis omasta itsestäsi kertomista siitä näkökulmasta, että voit täydentää sitä tietoa, mitä rekrytoijalla sinusta jo on.
Konkretialla tuot syvyyttä tarinaasi
Kolmanneksi, palauta mieleesi sen yrityksen arvot, josta olet hakemassa työpaikkaa. Peilaa sitten omaa ajatteluasi, omia taitojasi ja omaa osaamistasi niihin. Kerro, miten organisaation arvot sopivat omiisi ja miten tuot niitä käytäntöön.
Arvopuhe hautautuu helposti yleistävän tarinapullan alle, joten muista olla konkreettinen; silloin saat viestisi varmemmin perille ja erotut muista hakijoista. Jos organisaation arvo on esimerkiksi työssä oppiminen, voit kertoa tilanteesta, jossa työsi tai harrastuksesi on tarjonnut sinulle arvokasta oppia.
Sisäänpäin kääntynyt into muuttuu jännitykseksi
Neljänneksi, ajattele koko työhaastattelutilanne uudestaan. Sen sijaan, että kuvittelet meneväsi kolmannen asteen ristikuulusteluun – vaikka työhaastattelu saattaa usein etukäteen siltä tuntua – ota jännityksestä kaikki irti.
Työhaastattelu on vuorovaikutustilanne, jossa työnantajan edustaja on sinun puolellasi. Hän haluaa, että onnistut. Vuorovaikutus on siihen osallistuvien yhteistoimintaa, jolla on päämäärä ja jonka halutaan sujuvan hyvin.
Työhaastattelu on myös sinun mahdollisuutesi tutustua tuleviin kollegoihisi ja selvittää, haluaisitko heidän olevan työkavereitasi. Voit haistella, onko koko organisaatio sellainen, jossa ylipäänsä haluaisit työskennellä.
Pyydä palautetta
Viidentenä, jos et hyvästä valmistautumisesta huolimatta tule valituksi paikkaan, jota haet, et ole epäonnistunut. Rekrytoinneissa ei usein etsitä parasta, vaan auki olevaan tehtävään sopivinta tekijää.
Jos et etene rekryprosessissa, voit ja sinun kannattaa pyytää palautetta rekrytoijilta. Mikäli mahdollista, yritä sopia soittoaika, jotta voit itsekin halutessasi esittää lisäkysymyksiä. Parhaimmillaan palaute auttaa sinua hahmottamaan, missä voisit kehittyä ja, missä onnistuit erityisen hyvin.
Lopuksi, rohkaisen kokeilemaan työnhakua avoimella hakemuksella. Ei ole mikään salaisuus, että moni pesti täytetään jo ennen kuin niistä ehditään ilmoittaa julkisesti. Tämä johtuu muun muassa siitä, että rekrytointi on organisaatioille kallista ja vie paljon resursseja ja aikaa. Joskus avoimeen tehtävään sopiva kandidaatti löytyy avoimien hakemusten pinosta, eikä raskasta rekryprosessia tällöin tarvitse käynnistää.
Tiina Linna
Tiina on suomen kielen maisteriopiskelija Helsingin yliopistossa. Opintojen ohella hän työskentelee viestinnän konsulttina kansainvälisessä Kreab Worldwide -organisaatiossa, josta sai paikan avoimella hakemuksella. Lisäksi Tiina toimii Stadin Slangi ry:n jäsenlehden Tsilarin toimitussihteerinä. Tiina on vapaa toimittaja, jonka artikkeleja ovat julkaisseet Ylen Kulttuuricocktail, Kirkko & kaupunki -lehti ja Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Helsingin Uutiset.